Vain muutos on varmaa

Vanha ylioppilaskuntavuosien kaverini Jussi haikailee blogissaan menneitä. Toista se oli silloin kun vaan bloggailtiin eikä paljasteltu kaikkea tyhmää Facebookissa.

Kirjoituksen herättämiä ajatuksia kommentissani postaukseen:

Osuvia huomioita, Jussi.

Siinä olet erityisen oikeassa, että sanatonta viestintää ei mikään päihitä. Tämä on sinänsä "ikivanha" juttu: Kuten 80-lukulainen sanonta kuuluu "kädenpuristusta ei voi faksata".

Mutta kyllä nää uudet informaatioteknoloogiset systeemit ovat kovasti ottaneet etumatkaa kiinni. Erityisesti rapakon tältä puolen on kovin kovin mukava, että voi seurailla kavereiden kuulumisia aiempaa selvästi laajemmin.

Musta Facebook on erityisen mainio systeemi siinä, että se tarjoaa mahdollisuuden helposti rajata sitä joukkoa, joka noin oletusarvoisesti lukee kuulumiset.

Kerran intternjettiin laitettu tietysti pysyy siellä ikuisesti -- ja tulee todennäköisesti vastaan juuri silloin kun sitä vähiten toivoisi; sitä ei tule unohtaa (note to self: älä unohda).

Taidamme kyllä joka tapauksessa olla yhdenlaisen yhteiskunnallisen mullistuksen äärellä näiden systeemien kanssa: yksityisyys sellaisena kuin me 1900-luvun kasvatit olemme sen oppineet tuntemaan on kovassa murroksessa.

Ja mihin suuntaan ollaankin menossa, niin musta on kyllä kovin mukavaa, että voi olla yhteyksissa edes näin virtuaalisesti suhun ja muihin vanhoihin kavereihin. Facebook on Suomessa saavutetun kriittisen massa myötä tuonut omalle tutkalle parissa kuukaudessa toista kymmentä vanhaa kaveria keistä en ole kuullut yli kymmeneen vuoteen -- ties missä olisin näihin "törmännyt" ilman Naamakirjaa.

Riemullista syksyn jatketta!

Siinähän se ydin taisikin tulla kirjailluksi kohtuullisen kompaktisti jopa näin meikäläisen sanomaksi. Nämä toisen(?) sukupolven sosiaaliset informaatsiopalvelut ovat kovin mukavia siinä, että ne mahdollistavat ennennäkemättömästi yhteydenpitoa ei pelkästään lähimmäisten vaan myös niiden kavereiden kanssa, jotka muuten olisivat hukkuneet kenties ikiajoiksi historian huminaan.

Panoramio

Vielä yksi kuvapalvelu...

Saimaan kesäretken sunnittelun yhteydessä törmäsin Googlen joku aikaa sitten ostamaan Panoramio-palveluun. Tämän systeemin juju on toisaalta tarjota hyvin yksinkertaista (less-is-more) kuvapalvelua ihmisille, mutta olennaisemmin sijoittaa kuvat kartalle.

Panoramio on integroitu hienosti Google Earth (GE) -palveluun siten, että lähtökohtaisesti kaikki systeemiin ladattavat kuvat käydään palveluntarjoajan puolesta läpi ja kriteerit täyttävät kuvat (joissa on paikkatieto, yms.) lisätään GE-tietokantaan, mistä kuka tahansa pavelun käyttäjä näkee ko. kuvan ko. paikkaa katsoessaan.

Omia Panoramio-kuvia voi selailla osoitteessa panoramio.com/user/739115. Eivät näytä -- ainakaan vielä -- tarjoavan selkokielisiä käyttäjäosoitteita.

Kännyköiden moninaisista hyödyistä

Äskeisellä Suomivisiitillä oli puhetta parin kaverin kanssa kännyköiden hyödyistä. Toinen oli kuullut vastikään jonkun Sony Ericssonin johtajan julistaneen, että kännykät saattavat edistää maailman demokratiakehitystä ennennäkemättömällä tavalla.

Moisen superlativismin tismallista paikkansapitävyyttä en tietenkään osaa arvioida. On kuitenkin ilmiselvää, että kännyköiden lisääntymisellä kehitys- ja kehittyvissä maissa on selvästi suurempi ja nopeampi vaikutus ihmisten hyvinvointiin kuin moni voisi tulla ajatelleeksi.

Aiheesta on hyviä kirjoituksia verkko pullollaan. Linkiksi tarjoan tähän You Can Hear Me Now -kirjan tarinaa siitä, miten kännykät ovat lisänneet tehokkuutta selvästi nostaen samalla kalastajien tuloja 8% että laskien kuluttajahintoja 4%. Jotta repikääpä siitä kaikki "vaurastuminen 'ei ole rikos, mutta se on joltakin pois!' " -tyypit.

Asiasta miltei heinäseipääseen. Meediat osasivat äskettäin kertoa argentiinalaisesta tapauksesta, jossa eräs leikkaus saatiin sähkökatkosta huolimatta viedyksi loppuun -- kännyköiden näyttöjen valossa.

Mielenkiintoisia juttuja.

Blogi henkiin

Jos ei nyt sadan, niin kuitenkin neljän(!) vuoden ihmettelyn jälkeen lienee korkea aika ryhdistäytyä blogirintamalla ja aloittaa kuulumisten, ajatusten ja/tai edes sattumusten ylöskirjaaminen. Aika todellakin lentää käsittämättömän nopeasti. Tarkoitus on ollut jo pitkään nakutella tänne kuulumiset ja mietteet ja nakella sitten linkkiä niille, jotka kulloinkin ovat mielessä.

Tämän hetken kuulumistenkirjailusuunnitelma -- ah, miten yhdyssanat ovatkaan ihania! -- on kirjailla tänne palstalle voittopuoleisesti kirjalliset kuulumiset, ajatukset, mielenkiintoiset linkit ja sen sellaiset, lähettää pääosin kuvalliset viestit (mahdollisin lyhyin kuvauksin / sutkauksin) Flickr-sivulleni ja pitää Smugmugia jatkossakin varsinaisena valokuva-arkistona. Valokuviani löydät myös Googlen Picasa Web Albums -sivultani. Picasan vissi etu muihin verrattuna on, että sieltä kuvia saa ladatuksia kokonaisina albumeina omalle koneelle kirjaimellisesti yhdellä-kahdella kilkkauksella. Moista kätevää toiminnallisuutta en ole nähnyt missään muussa valokuvapalvelussa.

Kaikki kommentit ovat tietysti mitä tervetulleimpia. On mukava kuulla ketkä ovat sattuneet löytämään tänne. Lyhyetkin kommentit näyttävät kautta blogosfäärin kannustavan ihmisiä myös kirjoittamaan. Saa pistää kuulumisia myös meilitse -- soittaakin.